Pölyttäjän paratiisi

Follow my blog with Bloglovin







On sitä kaikkialla. Se pääsee joka paikkaan. Välttyä ei voi, pakeneminen mahdotonta. Onhan se elinehto! Toisille.

Koristaa pöydän pintoja. Somistaa ikkunoita. Koreilee tyytyväisenä pianon päällä. Puutarhaakin laajalti komistaa. Omalla tavallaan. 
Ja kaunistahan se on. Jonkun mielestä








Olen pyyhkinyt sitä levysoittimesta, jalkapohjista, koiran kuonosta. Ravistellut petivaatteista, laudeliinoista, hiuksistakin. Pessyt basilikan lehdiltä. Sipaissut silmäripsistä. Huljutellut housun punteista. Ja niistänyt, oi olenhan niistänyt!

Vaan mikäpä siinä. Saa sen nopeasti pois. Hetkeksi. Voi siltä silmänsä ummistaa. Kaiketi. Vaan eroon siitä ei pääse, ja nenä sen muistaa. Taatusti.

Kuinka ihana onkaan kuivattaa valkoisia lakanoita toukokuisessa länsituulessa. Nauttia itse tehdystä minttujäätelöstä omalla kotiterassillaan. Siemailla lasi kylmää kuohuviiniä. Hengittää syvään sisään, ja oikaista itsenä nurmikolle pitkän puutarharupeaman jälkeen, kun - KAIKKI ON SIITEPÖLYN PEITOSSA! 
Kerta kaikkiaan kaikki. Aivan kaikki. Kaikki.





Selviydyttävä kuitenkin on, sinnikkäitä kun olemme. Periksi ei saa antaa. Siispä tuulta päin ja pihalle! Taskut täyteen nenäliinoja, märkä rätti käsilaukkuun, silmätipat sukan varteen ja eväsleivät ääntä kohti jo jääkaapilla.
Kestäähän se vain hetken, Suomen kesä on tunnetusti varsin lyhyt. Pian jo hytistään kirpakoissa syysaamuissa.

 Joten... valitus sikseen, hymyä huulille ja kellertävää ylle, niin kaikki sujuu vallan mainiosti. Ei näy pöly sävy sävyyn valitussa vaatekerrassa. Märkä rätti taas on käypä kapistus tilanteessa kuin tilanteessa, ja silmätippoja voi käyttää esimerkiksi ryppyjen silottamiseen. Näin olen kuullut, antanut itselleni kertoa.



Ja ainahan voi siitepölyä käyttää vaikkapa ravintolisänä!








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vuorotteluvapauden ensitunnelmia

Mitä sinulle kuuluu?

Elämäsi kirja