Etuoikeutettuja mahdollisuuksia

Follow my blog with Bloglovin




"The world will not be destroyed by those who do evil, but by those who watch them without doing anything" - Albert Einstein

Nyt se iski. Kaatoi kanveesiin kertaheitolla, ei lupaa kysellyt. Itkuhan siinä tuli. Ensin turhautti, sitten raivostutti, ja lopulta suretti. Eikä se mennyt pois! Ei auttanut tasajalkaa hyppiminen. Ei pään
seinään takominen, eikä edes iso lasillinen englantilaista siideriä ja pussi irtokaramelleja. Surkuttelusta ja itsepetoksesta puhumattakaan. Sinne se jäi katon rajaan killumaan kuin savusumu Mexico Cityn ylle. Tukahduttavana ja tuhoisana.

Ei sillä, että olisin ensikertalainen. Mutta, että se nyt noin pääsi ihon alle, etten saanut kuriin lainkaan. Ai mikäkö? NO ILMASTOAHDISTUS. Angsti paisutti pääkoppaa kuin lämmin vesi munkkitaikinaa. Seuraavaksi vuorossa oli välinpitämättömyyden ja apatian hyökyaalto. Mitä väliä yksilön

ympäristöteoilla on?  Puheet ja teot eivät kohtaa.

Brasilian sademetsät palavat. Seikku tilaa netistä halpamuotia. Gröönlanti sulaa. Kimmon uusi kannettava on vanha jo ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Kuudes sukupuuttoaalto kiihtyy. Suomalaisten kesägrillissä tirisevät argentiinalainen nauta ja uusi-seelantilainen saksanhirvi. Pölyttäjien massiivinen joukkotuho. Pirkko-Liisa nitistää takapihan voikukkia Roundupilla. Mikromuovia löytyy kaikkialta. Virtasen perheen roskiksessa tonnikalapurkit täyttyvät banaaninkuorista ja styroksi hieroutuu nakkipakettia vasten. Lihansyönti kasvaa, turkistarhaus yhä laillinen elinkeino. Eläinten tunne-elämä  jo tieteellisestikin todistettu...

"People need to stop financing denial of climate change" - Al Gore

Onneksi alho on hetkittäistä ja toivo kipuaa joka kerta takaisin paalupaikalle. Yksikään muutos kohti ympäristöystävällisempää huomista ei ole turha, eikä liian pieni. Meillä on vastuu ja etuoikeus olla vaikuttamassa maapallon tulevaisuuteen.

Suuren innoittajani Jane Goodallin sanoja lainaten -

"You cannot get through a single day without having an impact on the world. What you do makes a difference, and you have to decide what kind of difference you want to make"

Pölyttäjän paratiisi

Follow my blog with Bloglovin

On sitä kaikkialla. Se pääsee joka paikkaan. Välttyä ei voi, pakeneminen mahdotonta. Onhan se elinehto! Toisille.

Koristaa pöydän pintoja. Somistaa ikkunoita. Koreilee tyytyväisenä pianon päällä. Puutarhaakin laajalti komistaa. Omalla tavallaan. 

Ja kaunistahan se on. Jonkun mielestä

Olen pyyhkinyt sitä levysoittimesta, jalkapohjista, koiran kuonosta. Ravistellut petivaatteista, laudeliinoista, hiuksistakin. Pessyt basilikan lehdiltä. Sipaissut silmäripsistä. Huljutellut housun punteista. Ja niistänyt, oi olenhan niistänyt!

Vaan mikäpä siinä. Saa sen nopeasti pois. Hetkeksi. Voi siltä silmänsä ummistaa. Kaiketi. Vaan eroon siitä ei pääse, ja nenä sen muistaa. Taatusti.

Kuinka ihana onkaan kuivattaa valkoisia lakanoita toukokuisessa länsituulessa. Nauttia itse tehdystä minttujäätelöstä omalla kotiterassillaan. Siemailla lasi kylmää kuohuviiniä. Hengittää syvään sisään, ja oikaista itsenä nurmikolle pitkän puutarharupeaman jälkeen, kun - KAIKKI ON SIITEPÖLYN PEITOSSA! 

Kerta kaikkiaan kaikki. Aivan kaikki. Kaikki.

Selviydyttävä kuitenkin on, sinnikkäitä kun olemme. Periksi ei saa antaa. Siispä tuulta päin ja pihalle! Taskut täyteen nenäliinoja, märkä rätti käsilaukkuun, silmätipat sukan varteen ja eväsleivät ääntä kohti jo jääkaapilla.

Kestäähän se vain hetken, Suomen kesä on tunnetusti varsin lyhyt. Pian jo hytistään kirpakoissa syysaamuissa.

 Joten... valitus sikseen, hymyä huulille ja kellertävää ylle, niin kaikki sujuu vallan mainiosti. Ei näy pöly sävy sävyyn valitussa vaatekerrassa. Märkä rätti taas on käypä kapistus tilanteessa kuin tilanteessa, ja silmätippoja voi käyttää esimerkiksi ryppyjen silottamiseen. Näin olen kuullut, antanut itselleni kertoa.

Ja ainahan voi siitepölyä käyttää vaikkapa ravintolisänä!