Valoa etsimässä
Follow my blog with Bloglovin
Vuoden pimein aika on täällä. Töihin mennessä on pimeää, sieltä tullessa pimeämpää. Pilvisellä säällä tuntuu siltä, ettei aurinko nouse ollenkaan, päivä soljuu ohi hämärässä myterössä. Hartiat korvissa, nenä tuhisten kuljemme paikasta toiseen. Silloin tällöin silmäkulmassa onneksi vilahtaa jotain kirkasta, pehmeää, säihkyvääkin.
Kynttilät luovat lämmintä loistettaan joka nurkassa, joulutähdet keikkuvat ikkunoissa, pihoilla säkenöivät mitä moninaisimmat lyhdyt ja ledi-ihmeet. Kukkalamput huutavat hoosiannaa ja hetkittäin kirkasvalolampun ylimaallinen kirkkaus lähentelee auringonvalon tuottamaa nautintoa. Me luomme valoa ympärillemme silloin, kun luonto ei sitä tarjoa.
Silti valonlähteistä kauneimmat ja herkimmät ovat luonamme alati. Luomamme keinovalo, niin kaunista kuin se parhaimmillaan onkin, vain häivyttää hennommat hohtajat näkyvistä. Selkeinä öinä ne valaisevat hienovaraisesti joulukuista maisemaa. Kuu rakentaa hopeisia kujia pelloille ja metsiin, tähdet viestivät menneestä ajasta, miljoonista mahdollisuuksista. Niitä katsellessa voi hetkeksi unohtaa itsensä ja aistia maailmankaikkeuden ajattomuuden.
Entäpä miltä näyttää joulukuinen auringonnousu? Uppoudu sarastavaan horisonttiin ja nauti valosta, joka hiljalleen valloittaa taivaankannen. Kaunista vuoden pimentä aikaa kaikille meille!
Vuoden pimein aika on täällä. Töihin mennessä on pimeää, sieltä tullessa pimeämpää. Pilvisellä säällä tuntuu siltä, ettei aurinko nouse ollenkaan, päivä soljuu ohi hämärässä myterössä. Hartiat korvissa, nenä tuhisten kuljemme paikasta toiseen. Silloin tällöin silmäkulmassa onneksi vilahtaa jotain kirkasta, pehmeää, säihkyvääkin.
Kynttilät luovat lämmintä loistettaan joka nurkassa, joulutähdet keikkuvat ikkunoissa, pihoilla säkenöivät mitä moninaisimmat lyhdyt ja ledi-ihmeet. Kukkalamput huutavat hoosiannaa ja hetkittäin kirkasvalolampun ylimaallinen kirkkaus lähentelee auringonvalon tuottamaa nautintoa. Me luomme valoa ympärillemme silloin, kun luonto ei sitä tarjoa.
Silti valonlähteistä kauneimmat ja herkimmät ovat luonamme alati. Luomamme keinovalo, niin kaunista kuin se parhaimmillaan onkin, vain häivyttää hennommat hohtajat näkyvistä. Selkeinä öinä ne valaisevat hienovaraisesti joulukuista maisemaa. Kuu rakentaa hopeisia kujia pelloille ja metsiin, tähdet viestivät menneestä ajasta, miljoonista mahdollisuuksista. Niitä katsellessa voi hetkeksi unohtaa itsensä ja aistia maailmankaikkeuden ajattomuuden.
Entäpä miltä näyttää joulukuinen auringonnousu? Uppoudu sarastavaan horisonttiin ja nauti valosta, joka hiljalleen valloittaa taivaankannen. Kaunista vuoden pimentä aikaa kaikille meille!
Kommentit
Lähetä kommentti